Yhteiset leikkihetket tuovat suurta iloa niin isovanhemmalle kuin lapsenlapselle

Helsingissä asuvalla Seija Dahlilla on kolme lastenlasta. Heistä toiseksi vanhin, Bea, on kaksi vuotta. Seijalle isovanhemmuus on suuri rikkaus. Hän muistaa vieläkin, kuinka onnellinen oli, kun sai tietää tulevansa mummiksi.

– Eihän se ole itsestään selvää, että tulee isovanhemmaksi. Päätin heti, että haluan olla mukana lastenlasteni kasvussa ja jakaa aikaani mahdollisimman tasapuolisesti, hän kertoo.

Seija on ideoinut mummipäivän, jota hän viettää kerran kuussa aina yhden  
lapsenlapsen kanssa kerrallaan. Silloin lähdetään esimerkiksi retkelle Lasten Kaupunki -museoon, Helsingin keskustakirjasto Oodiin tai vietetään leikkipäivää kotona. Samalla vanhemmille tarjoutuu mahdollisuus viettää arvokasta omaa aikaa.

– Nautin suuresti, kun pääsen viettämään yhteistä päivää lasten kanssa. Yritän keksiä aina jotain erityistä ja hauskaa puuhaa. Samalla tulen itsekin oppineeksi kaikkea uutta. 

Kaikilla isovanhemmilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia viettää aikaa lastenlastensa kanssa, etenkin jos perheet asuvat kaukana toisistaan. Joitakin isovanhempia saattaa myös mietityttää, miten pärjää lapsen kanssa kahdestaan, kun omasta pikkulapsiarjesta on vierähtänyt aikaa. Seija myöntää, että hänkin oli alkuun epävarmempi. 

– Ensin pitää luonnollisesti oppia, miten lapsi käyttäytyy erilaisissa tilanteissa. Mitä enemmän olen viettänyt aikaa lasten kanssa, sitä varmemmaksi oloni tunnen. 
Enää ei jännitä lähteä kaupungille kahdestaan, Seijaa iloitsee ja jatkaa:

– Kahdenkeskinen aika on siksikin merkityksellistä, että lapset käyttäytyvät usein hieman eri tavalla, kun vanhemmat eivät ole vieressä vahtimassa. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että mummin kanssa käyttäydytään todella nätistä, Seija nauraa.
 
Erityisen paljon nautin, kun lapsenlapset tulevat yökylään.

–  Silloin saamme viettää kaikessa rauhassa yhteistä aikaa, ja minä saan toteuttaa kaikki lasten herkkutoiveet rieskoista mustikoihin. Ja onhan se suloista, miten lapset kertovat vanhemmilleen, kuinka he saavat tulla mummin viereen nukkumaan.

Seijalle on tärkeää, että hän voi tukea lastenlastensa intoa ja kiinnostusta uusia asioita kohtaan. Hän haaliikin lelukaappiinsa innostavia pelejä ja puuhatarvikkeita. Yhdessä pelaaminen on myös mukavaa. Parhaat naurut on viime aikoina saatu Oppi&ilo-tuotteiden parissa. 

– Etsi eläin! äänimuistipeli on todella hauska. Pelasimme sitä ensimmäisen kerran Bean kanssa. Hän sai oikean nauruhepulin, kun kuuntelimme mehiläisen ääntä. Niin ihanaa, että on tällaisia tuotteita, joista lapsi nauttii ja samalla oppii uusia asioita, Seija kuvailee.

Myös Leikitään ja opitaan! -magneettipuuhasta on tullut mummin ja lasten suosikki. 

– Magneettipuuha on aivan ihana. Siinä opitaan leikin ohella vuodenaikoja ja värien nimiä. Ihmeteltävää riittää pitkäksi aikaa. Lisäksi pakkaus on todella hieno. Sen voi ottaa näppärästi mukaan vaikka mökille.

Erityisimmät hetket Seija-mummille ovat sellaisia, kun hän näkee, miten lapsi oppii. Silloin lapseen tutustuu aivan uudella tavalla. 

– Esimerkiksi vanhin lapsenlapsistani Siiri osasi tehdä kaksivuotiaana Oppi&ilon isokokoisen palapelin, jossa on eläinten kuvia. Sen jälkeen hän kantoi leikkikeittiöstään pikkuruisia ruokia palapelin eläimille. Olin aivan ihmeissäni, miten niin pieni lapsi voi keksiä tuollaista. Lisäksi hän tutkii äärimmäisen pikkutarkasti ja keskittyneesti esineiden muotoa. Ehkä hänestä tulee vielä insinööri, kuka tietää. Olen joka tapauksessa aivan haltioissani, kun saan todistaa, miten lapsenlapseni kehittyvät ja oppivat uutta, Seijaa sanoo.