Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.
Oppi&ilon blogissa lasten oppimisen ja kehityksen asiantuntijat jakavat näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa ääneen pääsee psykologi Leea Mattila, joka antaa tuoreille vanhemmille tärkeimpiä vinkkejä varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa.
Pienokainen tuli kotiin, ja päässä pörrää miljoona kysymystä. Miten saan vauvan tuntemaan olonsa rauhalliseksi ja rakastetuksi? Miksi vauva itkee? Osaanko? Huoli pois, uusi vanhempi: vanhemmuuteen ei tarvita mitään erityisosaamista – läsnäolo ja antautuminen vauvan kanssa yhdessä olemiseen riittävät.
Vauvavuosi on aikuiselle nopeasti ohikiitävä aika, mutta vauvalle ensimmäinen vuosi on erittäin tärkeä. Mitään ihmetemppuja ei kuitenkaan tarvita. Riittää, että vanhempi on mahdollisimman paljon vauvan lähellä ihmetellen ja tutustuen. Hyvät tunteet syttyvät yhdessäolon, sylissä pidon, vuorovaikutuksen ja vauvanhoidon kautta.
Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys
Varhainen vuorovaikutus eli vauvan hoitaminen ja hänen kanssaan seurustelu on tärkeää, koska se luo vauvalle kiintymysmallin, jonka varassa hän kehittyy. Tutkimusten mukaan hyvä ja turvallinen kiintymyssuhde suojaa vauvan tervettä kasvua ja tunne-elämän kehitystä. Kiintymysmalli muodostuu ensimmäiseen ikävuoteen mennessä, ja on erittäin suuri todennäköisyys, että se jatkuu saman laatuisena aikuisuuteen. Ihminen odottaa, että muut ihmiset vastaavat ja reagoivat myös tulevaisuudessa samalla tavalla, jonka hän on varhaislapsuudessa omaksunut.
Vauva peilaa itseään toisesta ihmisestä: jos hän saa ihastelevia ja rakastavia katseita, hän päättelee, että on ihana ja rakastettava. Tämä luo pohjaa lapsen itsetunnon kehitykselle.
Myös tunteiden säätelyä opitaan vähitellen toisen ihmisen kautta. Vauvalla ei ole aluksi mitään keinoja tyynnyttää itseään, vaan hän tarvitsee välttämättä vierelleen hoivaajan. Siksi rauhallisen vanhemman syli on vauvalle tärkeä lohdun paikka, vaikka itku ei heti loppuisikaan. Rauhoittava kosketus auttaa vauvaa rauhoittumaan ja tuottaa vauvan aivoissa myös kiintymyshormoni oksitosiinia, joka vahvistaa mielihyvän kokemuksia ja kiinnittymistä.
Annan kolme vinkkiä varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen:
- Vastaa vauvan viesteihin avoimella ihmettelyllä ja lämmöllä. Vauva itkee, kääntyilee, ääntelee ja ilmehtii – mitä rakas mahtaa tällä kertaa tarkoittaa? Vauvoja voi olla joskus vaikea tulkita, koska he eivät osaa heti ilmaista itseään keinoilla, jotka ovat meille aikuisille tuttuja. Tärkeää on, että vanhempi pysyy avoimena eri vaihtoehdoille, eikä jumitu yhteen tulkintaan, esimerkiksi siihen, että vauvan itku olisi aina merkki nälästä. Kun pitää oman mielensä avoinna, vauvalle vastaaminen osuu herkemmin oikeaan.
- Rakenna yhteys katseella, ilmeillä, äänellä – juttelemalla, silittelemällä, sylittelemällä. Kontakti, läsnäolo ja vauvan viesteihin vastaaminen on aina tärkeää, kaipaapa hän sitten rauhoittelua, omaa rauhaa, jutustelua, leikittäjää, virikkeitä tai innostavaa yhdessäoloa. Anna siis vauvan johtaa ja pyri soinnuttamaan omat reaktiosi ja vuorovaikutuksesi vauvan tarpeisiin. Esimerkiksi vauvan omatoimista halua tutkia maailmaa on tärkeää tukea, mutta tarpeen tullen tulee olla valmis ottamaan vauva syliin, jos hän sitä tarvitsee.
- Hyvinvoiva vanhempi on vauvalle turvallinen vanhempi. Vanhemmuus ei ole yksilösuoritus, vaan kaikki tarvitsevat toisia ihmisiä. Siksi vanhemman tulee muistaa myös oma hyvinvointinsa ja uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan apua. Vauvakin hyötyy siitä, että hänellä on monta turvallista aikuista elämässään. Kun vanhempi voi hyvin, hänellä on paremmat edellytykset luoda vauvalle turvallinen ympäristö.
Lue myös
Vauvavuosi on jatkuvaa muutosta - miten voit tukea vauvan kehitysvaiheita
Psykologi ja psykoterapeutti Linda Litmanen kertoo vauvan kehitysvaiheista
Positiivinen kasvatus huomaa hyvän
Kasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja Viivi Pentikäinen kertoo hyvän vahvistamisen ja tunteiden sanoittamisen merkityksestä positiivisessa kasvatuksessa.