Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.
Huoneessa on liuta leluja, mutta lapsi tahtoo juuri sen, joka on kaverin kädessä. Palapeli levitettiin pöydälle, mutta nyt kiinnostaakin palikoilla rakentelu. Kuinka rauhoittua yhden asian äärelle, oppia odottamaan vuoroaan ja jakamaan asioita kaverin kanssa? Lue vinkit lapsen keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen tukemiseen.
Tunnista, mitä lapsi kaipaa rauhoittumiseen
Moni vauhdikkaan leikki-ikäisen vanhempi saattaa huomata, että lapsi osaa jo viihdyttää itseään ja rauhoittua hetkeksi omiin leikkeihinsä. Rauhallinen ympäristö on monelle paras paikka keskittymiselle. Toisille taas tulee hiljaisuudesta levoton olo. Silloin pitkäjänteiseen työskentelyyn saattaa innostaa vaikkapa musiikin kuunteleminen taustalla tai roikkuminen välillä puolapuissa. Kokeilun kautta huomaa, mikä kullekin lapselle sopii. Tärkeintä vanhemmalle on tunnistaa oman lapsen erityispiirteet, ja mikä toimii omalla lapsella.
Keskittymisen harjoittelemisessa maltti on valttia
Leikki-ikäisten taitoja ei kannata liikaa verrata toisiinsa, sillä taidot kehittyvät ajallaan. Pieni lapsi jaksaa odottaa vuoroaan usein vain hetken, kun taas 3–4-vuotiaana lapsi kaipaa jo leikkikavereita, mutta opettelee vasta yhdessä toimimista. Maltti ja keskittymiskyky kasvavat iän myötä, mutta useimmat lapset tarvitsevat taidon vahvistumiseen harjoittelua ja aikuisen apua. Keskittymiskyky on tärkeä taito, joka vaikuttaa niin oppimiseen, kaverisuhteisiin kuin myöhemmin arjenhallintaan. Pienen lapsen kanssa keskittymistaitoa voi harjoitella leikin kautta.
Keskittymistä vaativia leikkejä kannattaa leikkiä yhdessä lapsen kanssa tietoisesti. Ensin pieni hetki kerrallaan, ja sen onnistuessa aikaa hieman pidentäen. Keskittymistaito ei synny hetkessä, vaan on pitkäjänteistä tekemistä. Keskittymistä on hyvä harjoitella tuttujen ja lapselle mieluisien leikkien avulla, esim. palapeliä rakentamalla, palloa heittämällä tai piirtämällä yhdessä. Yhdessä keskittyminen ja positiivinen vuorovaikutus ovat avainasioita. Parasta on, jos leikki on jotain, josta sekä vanhempi että lapsi nauttivat.
Tunteiden säätely ja itsesäätelytaidot kehittyvät käsi kädessä
Kolmevuotiaana tuloillaan on tärkeä taito – tahtomisen opettelu. Uhma- tai tahtoikä on itsenäistymisen kannalta tärkeä kehitysvaihe. Oman tahdon opettelussa on pienelle hommaa ja tunteet lyövät välillä laineita. Kolmevuotiaalla ei ole vielä omassa pakissa työkaluja oman vuoron odottamiseen ja pettymysten käsittelyyn. Lapsi oppii saamastaan palautteesta, toistojen, tekemisen ja oman oivaltamisen kautta. Muiden antama käyttäytymisen malli on myös erittäin tärkeä.
Tunteita onneksi oppii hallitsemaan, kunhan ne saa ensin turvallisesti näyttää. Lapsen hankalatkin tunteet kannattaa siis toivottaa tervetulleiksi, vaikka ymmärrettävästi ne usein tuntuvatkin vanhemmista raskaalta. Myös silloin, kun lapsi satuttaa tai on epäreilu toiselle, tarvitaan aikuisen tukea ja läsnäoloa. Kielto toisen satuttamiselle on ehdoton, mutta lapselle pitää opettaa hankalien tunteiden ilmaisuun muita keinoja, jotka eivät aseta ketään vaaraan.
Ohjaaminen ja kehu kannustavat itsesäätelytaitojen hallintaan
Ohjaaminen toimii usein paremmin kuin kieltäminen. “Anna Oliverin mennä ensin” auttaa lasta toimimaan selvemmin kuin kielto “älä ohita jonossa”. Myös kehuminen ja kannustaminen kannattaa: “Hienoa, että odotit ja annoit Oliverin mennä ensin”. Positiivinen ja kannustava kasvatus auttaa lapsen omien taitojen kehittymisessä.
Lapsi tarvitsee huomiota vanhemmilta ja läheisiltä aikuisilta: on tärkeä huomioida lapsen onnistumiset ja antaa niistä hänelle hyvää palautetta. Yleensä lapsi haluaa tehdä oikein, jos vain osaa. Yhteiset ohjeet, säännöt ja sopimukset auttavat häntä toimimaan, kun niistä puhutaan toistuvasti – ja kun aikuinen muistaa ne itsekin. Pienetkin onnistumiset kannattaa huomioida ja reagoida ne ääneen sanomalla. Positiivinen palaute vanhemmalta vahvistaa lapsen onnistumisen tunnetta ja minäpystyvyyttä. Näin lapselle syntyy tärkeitä onnistumisen kokemuksia.
Kolme vinkkiä 3–4-vuotiaan itsesäätelytaitojen tukemiseen
- Havainnollista neuvoja erilaisiin tilanteisiin piirtämällä tai käytä kuvia. Lapsen taito toimia muiden kanssa yhteistyössä kehittyy pikkuhiljaa toistojen kautta. Neuvot erilaisiin tilanteisiin kannattaa pitää konkreettisina ja käydä ne läpi vaihe kerrallaan. Apuna voi käyttää myös kuvia: haastavaa tilannetta voi havainnollistaa vaikka piirtämällä tikku-ukkoja ja miettiä yhdessä, miten tilanteessa tulisi toimia. Tilanteiden aiheuttamien tunteiden sanoittamiseen voi käyttää apuna myös tunnepeliä.
- Pura energiaa liikuntaan rauhoittumisen tueksi. Lapsella on luontainen tarve liikkua. Jos paikalleen rauhoittuminen on lapselle vaikeaa, älä kiellä liikettä kokonaan. Lelun pyörittely, tasapainotyyny tai pieni taukojumppa saattaa auttaa. Kannusta lasta käyttämään energiaa vaikka kiertämällä talo ja ota aikaa. Reippaan liikuntatuokion jälkeen rauhallinen piirtäminen tai muu keskittymistä edellyttävä tehtävä voi sujua paremmin. Voit kokeilla myös pientä hauskaa eläinjumppaa.
- Muista riittävä lepo ja kokeile rauhoittavaa satuhierontaa. Joskus lapsen pinna on lyhyt. Syynä voi olla vaikkapa päiväkodin hulinan aiheuttama kuormitus. Väsymys tai nälkä näkyvät myös helposti kiukkuna tai levottomuutena. Koti-iltaa rauhoittaa, jos lapsi malttaa viettää pienen lepohetken vaikkapa kirjan parissa tai vanhemman kainalossa. Satuhieronta on hyvä tapa rauhoittua ja luoda rauhallinen yhteinen hetki lapsen ja vanhemman välille. Satuhieronnassa vanhempi lukee satua ja silittelee samalla rauhallisesti lasta, esim. selästä. Tämä rentouttaa lapsen hermostoa, ja rauhoittaa myös aikuisen. Yhteisten mukavien hetkien vaaliminen on tärkeää, lapsi kokee olevansa vanhemmalle rakas ja tärkeä.
Artikkelia varten on haastateltu kasvatustieteiden tutkija Juho Honkasiltaa Helsingin yliopistosta.
Itsenäistä tekemistä rauhalliseen puuhailuun
Palapelit kehittävät leikki-ikäisen lapsen keskittymiskykyä ja ohjaavat kärsivällisyyteen ja yrittämiseen. Värityskirjan parissa lapsi rauhoittuu, esille tulevat värit ilahduttavat ja houkuttelevat jatkamaan puuhan parissa.
Lue myös
Positiivinen kasvatus huomaa hyvän
Kasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja Viivi Pentikäinen kertoo hyvän vahvistamisen ja tunteiden sanoittamisen merkityksestä positiivisessa kasvatuksessa.
Itsesäätelytaidot luovat pohjan sujuvalle arjelle
Petra Hymylä pitää Instagramissa Nepsynmutsi-tiliä: lue Petran viisi vinkkiä sujuvaan arkeen.
