Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.
Kahden lapsen äiti Petra Hymylä harjoittelee tunteiden hallintaa lastensa kanssa päivittäin. Hän listasi viisi vinkkiä sujuvaan arkeen.
Kyky tunnistaa ja säädellä omia tunteita sekä toimintaa eri tilanteissa muodostaa pohjan sujuvalle arjelle ja vuorovaikutukselle. Itsesäätelytaitojen harjoittelu alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi koko elämän. Taidot auttavat tavoitteiden asettamisessa ja niissä pitäytymisessä myös aikuisena.
Kahden lapsen äiti Petra Hymylä pitää Instagramissa Nepsynmutsi-tiliä, jossa hän jakaa vinkkejä ja vertaistukea etenkin erityislasten vanhemmille. 8-vuotiaan esikoisen saaman ADHD-diagnoosin ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus, mutta itsesäätelytaitoja opetellaan yhtä lailla myös 6-vuotiaan kuopuksen kanssa.
Toimivat rutiinit luovat perustan perheen arjelle. Kiirettä pyritään välttämään, koska pienikin hoputus saattaa laukaista kiukkukohtauksen. Esimerkiksi aamutoimia harjoitellaan yhdessä etukäteen.
– Harjoittelemme ennakoivasti, missä järjestyksessä puetaan ja syödään, koska raivokohtauksen sattuessa on jo liian myöhäistä. Vaikeaksi koetuista tilanteita tehdään lapselle mahdollisimman helppoja, jotta hän voi onnistua niissä, Petra sanoo.
Apuna kiukkutyyny ja taukokortti
Omien tunteiden tunnistaminen on edellytys niiden käsittelylle ja hallinnalle. Hymylän perhe on hyödyntänyt harjoittelussa verkosta tulostettuja tunnemittareita, kuten liikennevaloja, joissa punainen merkitsee kiukkua, keltainen lievää ärsytystä ja vihreä hyvää mieltä. Myös kuvallisista tunnekorteista ja tunnetaitokirjoista on ollut suuri apu, samoin tunteiden sanoittamisesta.
– Tunnen itseni usein papukaijaksi. Lapsi sanoo, että mua ärsyttää, ja minä toistan perässä, että sua ärsyttää.
Joskus raivo talttuu, kun lapsi saa paiskoa ja puristella kiukkutyynyä. Hymylän esikoinen on oppinut, että toisinaan on vain parempi poistua tilanteesta. Jääkaapin ovesta löytyykin taukokortti, jonka lapsi voi ottaa käyttöön tarvittaessa.
– Meillä se lyö vain bensaa liekkeihin, jos ehdotan vaikkapa hengitysharjoitusta, kun toinen on raivon vallassa. On lapselle ihan valtava edistys ja ele, että hän osaa itse tunnistaa tarvitsevansa taukoa. Me harjoittelimme sitä neljä vuotta, sanoo Petra.
Petran viisi vinkkiä itsesäätelytaitojen harjoitteluun
- Pidä kiire loitolla. Kieltäydymme joskus kivoistakin menoista, jotta arkeen jää tarpeeksi rentoa ja palauttavaa aikaa. Kiire saa tunnelman kiristymään.
- Aseta riittävän helppoja tavoitteita. Koko päivän ei tarvitse sujua hienosti, mutta kehun lasta, kun hän onnistuu olemaan hermostumatta, jos vaikkapa haarukka putoaa lattialle. Lapsi oppii onnistumisten kautta.
- Opettele tunnistamaan kiukun syy. Lapsi ei mielestäni kiukuttele kiukuttelemisen ilosta. Joskus syynä voi olla vaikkapa kutittava vaate tai ilmalämpöpumpun hurina, joka lamauttaa keskittymiskyvyn.
- Hyväksy tilanne. Olen huomannut, että minun on turha alkaa kesken kiukkukohtauksen jankuttaa mistä ärsytys johtuu – riittää, että tuen lasta, että ok, nyt on tällainen hetki meneillään.
- Harjoittele itsemyötätuntoa. Kukaan ei aina osaa ja jaksa olla tukena. Harjoittelu on elämänmittainen prosessi, eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa.
Erehdysten kautta eteenpäin
Itsesäätelytaitojen opettelu vaatii aikuiselta paljon kärsivällisyyttä. Hymylä valmistuu pian sairaanhoitajaksi ja tekee opintojen ohella kolmivuorotyötä, joten jaksaminen on välillä koetuksella. Riittämättömyyden tunteet ovat hänelle tuttuja, mutta ajan myötä Hymylä on ymmärtänyt, että kyseessä on elämänmittainen oppimisprosessi, eikä aina voi onnistua.
– Olen monta kertaa itkenyt pieleen menneitä aamuja ja syyttänyt itseäni. Oman lapsen erityisyys on kuitenkin opettanut, että me synnymme sellaisiksi kuin synnymme ja pelaamme niillä palikoilla, jotka on annettu. Olen hyväksynyt, etten voi ihan kaikkeen vaikuttaa, voin vain tehdä parhaani.
Hymylöiden esikoinen on kokenut lohduttavana, ettei äitikään aina osaa, vaan harjoittelee lastensa rinnalla – ja välillä myös erehtyy.
– Hän on lohduttanut minua pieleen menneen hetken jälkeen, että ei haittaa, yritetään huomenna uudestaan.
Arjen rutiinit tutuksi leikin kautta
Iloinen magneettileikki innostaa lasta harjoittelemaan päivän rutiineja, kuten peseytymistä, pukeutumista, ruokailua ja nukkumaanmenoa yhdessä nallen kanssa.
Lue myös
Maltti kasvaa iän myötä – näin tuet lapsen keskittymiskykyä ja itsesäätelytaitoja
Lue lisää vinkkejä leikki-ikäisen lapsen keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen tukemiseen.
Arki on parasta harjoitusta tunnetaidoille
Lastenpsykologi Leea Mattila valottaa tunnetaitojen ja mentalisaatiokyvyn kehittymistä.
