Lukemaan oppiminen – Vinkit vanhemmille

Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.

Ilmainen toimitus yli 35e tilauksiin | Toimitusaika 2–3 arkipäivää

Lukutaito kehittyy vaihe kerrallaan kirjaimien ja äänteiden tunnistamisesta sanojen muodostamiseen. Lukemista ei pidä hoputtaa, mutta voit helposti tukea lasta lukemaan oppimisen eri vaiheissa. Lue viisi oivallusta lapsen lukuinnon sytyttämiseen ja lukemaan opettelun tukemiseen.

Osalle lapsista lukeminen aukeaa yhtäkkisenä oivalluksena, toisilla matka lukutaitoon etenee hitaammin. Lukemaan oppimisen vaiheet ovat kuitenkin pääpiirteissään samat ja lukutaidon kanssa rinnakkain kehittyy myös luetun ymmärrys.

Kun lapsi on oppinut kirjainten nimet ja äänteet, hänen tarvitsee vielä yhdistää merkki ja ääni toisiinsa ja oppia liu’uttamaan niitä yhteen. Taito on hiukan kuin polkupyörällä ajo – siihen tarvitaan oma oivallus.

Keräsimme vanhemmille viisi tärkeintä oivallusta, joiden avulla voi tukea lasta matkalla lukutaitoon.

1. Anna oppimiselle aikaa, sillä lukutaito kehittyy omaa tahtia

Milloin lapsi oppii lukemaan? Lapset oppivat lukemaan eri ikäisinä ja eri tavalla ja vaihtelu on suurta. Ensimmäisen luokan alkaessa jotkut lapsista ovat saattaneet lukea jo kokonaisia kirjoja, kun toiset vasta opettelevat kirjaimia. Pieni osa lapsista oppii lukemaan 5-vuotiaana, harvat poikkeukset jo 4-vuotiaana. Noin 40 prosenttia lapsista oppii lukemaan esikoulussa ja monet koulussa ensimmäisen luokan syksyllä. Vaikka ensimmäisen luokan lopulla lukeminen olisi vielä alkutekijöissään, lapsella on mahdollisuus kehittyä täysin sujuvaksi lukijaksi.

Joskus kirjainten oppimisen ja niiden yhdistämisen välissä voi kulua paljonkin aikaa. Vaikka lapsi hallitsisi aakkoset jo 4-vuotiaana, sanat saattavat hyvin avautua vasta koulussa. Myös lukemisen automatisoituminen ja kehittyminen vaativat aikaa ja toistoja. Lukemisen sujuvoituminen on hermostollinen prosessi: päässä on kuin pieniä polkuja, joita täytyy käyttää niin kauan, että niistä tulee valtatie.

Aina kirjaimet eivät kiinnosta lasta lainkaan ja voiton vievät vaikkapa kiipeileminen ja muut fyysiset touhut. Jos kirjaimet eivät vielä esikoulun alkaessa yhtään vedä puoleensa, kannattaa vanhemman yhdessä lapsen kanssa pohtia, mistä se johtuu. Joskus innostumista latistaa lapsen oma tunne, että kirjaimissa on jotain vaikeaa.

2. Tarjoa sopivan tasoista harjoittelua säännöllisesti

Lukemaan oppiminen alkaa kirjainten tunnistamisesta, etenee tavuihin ja sanoihin sekä laajenee lauseisiin ja kokonaisiin tarinoihin. Lukemaan oppii vain lukemalla, joten säännöllinen harjoitteleminen on tärkeää kaikilla lukemisen tasoilla. Jotta lukeminen olisi mielekästä, aikuinen voi auttaa lasta valitsemaan luettavaa, joka on sopivan tasoista ja sisällöltään kiinnostavaa ja monipuolista. Sisällön on hyvä vastata lukijan omaa tasoa, mutta siten, että se sisältää aina pienen oppimista edistävän haasteen.

Lukuhetki on myös hyvä mitoittaa sopivan pituiseksi. Yhdelle viisi minuuttia on jo suuri ponnistus, kun taas toinen lukee mielellään viisitoista minuuttia tai pidempäänkin. Osallistu lapsen harjoitteluun: kuuntele lapsen ääneen lukemista ja riemuitse ja kehu lapsen edistymistä.

3. Lue lapselle ääneen ja tartuta kiinnostus tarinoihin

Vaikka lapsi jo harjoittelisi lukemaan tai osaisi lukea itse, on edelleen tärkeää lukea hänelle ääneen, sillä lukukokemus on erilainen itse luettuna ja kuunneltuna. Lapsen oma lukeminen on aluksi hidasta ja tuntuu työläältä, jolloin keskittyminen menee lukutekniikkaan eikä tarinan juonen seuraamiseen. Tarinan kuunteleminen luo myös mukavan yhdessäolon hetken. Kotona yhteinen lukuhetki voikin olla säännöllinen juttu, esimerkiksi iltasatu tai lepohetki ruokailun jälkeen.

Yhdessä lukemisen kautta lapsille välittyy tarinoiden maailma ja kiinnostus kirjoihin. Monet oppimispelit sekä digilaitteisiin saatavat sana- ja kirjainpelit voivat myös olla lapselle mieluisaa puuhaa.

4. Vanhempi ei ole opettaja, vaan kannustaja ja mahdollistaja

Vanhemman tulee muistaa, että hän on vanhempi, ei opettaja – varsinkin kun Suomessa koulu tekee valtavan hienoa työtä. Vanhemmat voivat tukea lapsen lukuintoa ja sanavaraston kehittymistä parhaiten keskustelemalla ja lukemalla paljon lapsen kanssa. Vanhempi voi myös helposti konkretisoida lukutaidon tärkeyttä ja käytännön hyötyä, kun lapsi saa auttaa vaikkapa kotiaskareissa lukemalla tai kirjoittamalla.

Vanhemman on kuitenkin vaikea vaikuttaa varsinaiseen lukunopeuteen ja -sujuvuuteen. Jos esikoulussa näyttää siltä, etteivät kirjaimet ole vielä tulleet tutuiksi tai alkaneet edes kiinnostaa, niiden oppimista voi hienovaraisesti tukea. Lapsen motivaation suojelemiseksi on kuitenkin hyvä olla tarkka siinä, että oppiminen pysyy mukavana. Kun kiinnostus syntyy ja lapsi tarttuu asiaan, se tulee usein nopeasti tutuksi.

5. Lukivaikeudet voivat periytyä

Lukivaikeudet ovat vahvasti perinnöllisiä ja niiden tiedetään esiintyvän perheittäin ja suvuittain. Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys -projektissa on havaittu, että jo vastasyntyneiden aivoissa on eroja kielellisten ärsykkeiden prosessoinnissa. Jos vanhemmalla tai molemmilla vanhemmilla on lukivaikeuksia, niitä voi siis olla myös lapsella, vaikka kuinka käytäisiin kirjastossa tai luettaisiin paljon ja vanhemmat tekisivät töitä lapsensa oppimisen eteen. Tärkeintä on, ettei aikuinen hermostu hitaasti oppivaan lapseen. Jos lapsi ei opi lukemaan, kannattaa oppimisvaikeuksiin hakea tukea.

Vinkkejä lukemisen harjoitteluun

Kirjoita pieniä viestejä, ohjeita tai aarrekartta, joiden tekstien perusteella lapsi voi löytää esimerkiksi palkinnon.
Anna lapsen olla lukuapuna aikuiselle lukemalla ääneen ohjetta esimerkiksi leipomisessa, kasvien istuttamisessa, huonekalujen kokoamisessa tai uuden laitteen käyttöönotossa.
Kirjoittakaa yhdessä kirje esimerkiksi lapsen kummille tai isovanhemmalle.
Askarrelkaa yhdessä oma lukupuu, josta väritetään aina yksi lehti lukuhetken jälkeen. Kun sovittu määrä lehtiä on väritetty, voidaan tehdä jotain kivaa tai lapsi voi saada palkinnon.
Joskus voi olla mukava lukea ääneen myös omalle pehmolelulle.
Pelatkaa yhdessä kirjainten oppimiseen tai lukutaidon harjoittamiseen tarkoitettuja pelejä ja sovelluksia, jotka motivoivat lasta harjoittelussa. Osa peleistä ja sovelluksista on ilmaisia; kokeilkaa esimerkiksi Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin suomalaislapsille kehittämää Ekapeliä, joka sopii erityisesti esikouluikäisille. Lapsen kannattaa antaa alkuun pelata oppimispelejä vain 10 minuuttia kerrallaan, jottei into lopahda alkuinnostuksen jälkeen.

Tuotepaketin hauskat haasteet kannustavat oppimaan

Olemme valinneet tuotepakettiin erilaisia innostavia tuotteita, jotka herättävät lapsen kiinnostuksen lukemaan oppimiseen. Lukutaito kertyy kuin huomaamatta!