Lukemaan opettelua – open vinkit vanhemmalle

Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.

Ilmainen toimitus yli 35e tilauksiin | Toimitusaika 2–3 arkipäivää

Lapset oppivat lukemaan eri ikäisinä ja eri tavalla. Lukemaan oppiminen on yksi palkitsevimmista oppimisen virstanpylväistä "minä osaan". Lukemista ei pidä hoputtaa, mutta voit helposti tukea lasta oppimisen eri vaiheissa. Lue alta open vinkit lukuinnon sytyttämiseen ja lukemaan oppimisen harjoituksiin.

Kun lapsi alkaa kiinnostua kirjaimista, vanhemman kannattaa lähteä rohkeasti leikkimään sanoilla, äänteillä ja kirjaimilla. Oma innostus lukemista kohtaan, yhteiset kirjastokäynnit ja toistuvien lukuhetkien tarjoaminen ovat oivia keinoa lapsen lukuinnon tukemiseen.

– Jo ennen kuin lapsi osaa lukea, hänen kanssaan kannattaa jutella paljon ja selittää omassa ympäristössä esiin tulevia asioita. Vaikkapa leipoessa voi nimetä tarvikkeita ja verbejä, esimerkiksi ”tässä on kaulin ja sillä kaulitaan”, kertoo luokanopettaja Päivi Miettinen, joka on tehnyt suurimman osan urastaan töitä 6–9-vuotiaiden oppilaiden kanssa.

Rikas kielellinen ympäristö herättää kiinnostuksen puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Sanoja voikin alkaa riimitellä ja tavuttaa sekä sanavarastoa kartuttaa esimerkiksi miettimällä yhdessä sanoille synonyymejä: karhua voi kutsua otsoksi, mesikämmeneksi tai kontioksi.

Sopivan tasoista harjoittelua

Lukemaan oppiminen alkaa kirjainten tunnistamisesta, etenee tavuihin ja sanoihin sekä laajenee sitten lauseisiin ja tarinoihin. On tärkeää, että lukeminen on oikean tasoista, jotta pienellä lukijalla säilyy motivaatio ja hän saa onnistumisen elämyksiä. Pientä haastetta kuitenkin tarvitaan, jotta lapsi pääsee polullaan eteenpäin.

– Tärkeää on, että lapselta ei vaadi sellaista, mihin hän ei vielä pysty. Se vain vähentää motivaatiota lukemista kohtaan. Lukuharjoitukset kannattaa pilkkoa pieniksi lukuhetkiksi, joiden ei tarvitse kestää kauaa.

– Usein lapsi voi ajatella, että hän osaa lukea vasta, kun lukee kokonaisen kirjan. Siksi kannattaa iloita kaikista pienistäkin onnistumisista ja korostaa niiden merkitystä, vinkkaa Miettinen.

Lisälukemiseksi vanhempi voi vaikkapa kirjoittaa kotiin pieniä viestilappuja, joissa kehotetaan ottamaan keksi tai kysytään, mitä leikitään. Pieni palkkio myös kannustaa eteenpäin. Yhdessä voidaan askarrella vaikka oma lukupuu, josta väritetään aina yksi lehti lukuhetken jälkeen. Kun sovittu määrä lehtiä on väritetty, voidaan tehdä jotain kivaa tai lapsi voi saada palkinnon.

Yhteinen lukuhetki on arvokas lapselle

Vaikka lapsi osaisi jo lukea itse, on edelleen tärkeää lukea hänelle ääneen. Lapsen oma lukeminen on aluksi hidasta ja työlään tuntuista, jolloin keskittyminen menee lukutekniikkaan eikä tarinan juonen seuraamiseen. Tarinan kuunteleminen luo myös mukavan yhdessäolon hetken.

– Lukukokemus on erilainen itse luettuna ja kuunneltuna. Jopa kolmasluokkalaiset nauttivat siitä, että opettaja lukee ääneen koulussa, kertoo Miettinen.

Kotona yhteinen lukuhetki voikin olla säännöllinen juttu, esimerkiksi iltasatu tai lepohetki ruokailun jälkeen.

– Olen huomannut työssäni, että lapset, jotka lukevat paljon, ovat usein myös taitavia tarinan kirjoittajia ja tekstin tuottajia. Heillä kielellinen rikkaus ja sanavarasto ovat erilaisia kuin lapsilla, jotka eivät lue tai joille ei ole luettu. Hyvä lukutaito auttaa suuresti myöhemmin myös esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa, Miettinen sanoo.

Lukemaan oppimisen harjoituksia –luokanopettajan vinkit eritasoisille lukijoille

Lapsi, joka ei vielä osaa lukea, voi harrastaa kuvalukemista. Lasten kirjoissa on ihanan värikkäät ja monipuoliset kuvat, joita kannattaa hyödyntää! Lukekaa kirjaa kuvien avulla ja keksikää, mitä kuvissa tapahtuu tai mitä kuvassa oleva hahmo voisi seuraavaksi sanoa. Leikkilukeminen on hauskaa ja kehittää myös lapsen omaa ilmaisua.
Jos lapsi osaa lukea jo jonkin verran, vanhempi voi pyytää lasta avukseen leipomaan tai tekemään ruokaa. Pieni leipuri voi kertoa, mitä ruoka-aineita tarvitaan ja mitä tehdään seuraavaksi. Näin lukemisesta tulee merkityksellistä. Lukemista ei tarvitse tehdä aina vain lukemisen vuoksi, vaan siitä on myös aidosti hyötyä! Joskus lapsesta voi olla mukava lukea ääneen myös sisaruksille tai vaikkapa unikaverille. Pehmonallet ovat kuuliaisia kuuntelijoita eivätkä korjaa mahdollisia virheitä. Myös erilaiset lukemisen valmiuksia ja lukutaidon harjoittamista tukevat pelit ja tuotteet motivoivat lasta harjoittelussa.
Lapsi, joka on jo taitava lukija, voi vanhemman kanssa kokeilla rohkeasti eri tekstityyppejä. Kertomustekstit ovat jo helppoja etevälle lukijalle, mutta tietotekstit taas vaikeampaa luettavaa, sillä niissä ei voi ennakoida tulevia sanoja ja juonenkäänteitä. Runoista saa vielä astetta haastavampaa luettavaa pienelle taiturille. Lisäksi etevältä lukijalta voi kysellä luetusta. Se parantaa luetun ymmärtämistä.