Kirjaimet ja sanat tutuksi

Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.

Ilmainen toimitus yli 35e tilauksiin | Toimitusaika 2–3 arkipäivää

Lapsen kiinnostus kirjoitettuun kieleen herää 4–5-vuotiaana. Kiinnostusta voi ruokkia erilaisilla sana- ja kirjainleikeillä sekä yhdessä lukemalla. Lue vinkit kirjaimiin tutustumiseen ja lapsen lukuinnon tukemiseen.

Lapsen kiinnostus kirjaimiin ja lukemiseen syntyy usein itsestään. Hän alkaa hahmottaa kirjaimia ja sanoja tutuissa ympäristöissä, kuten lehdissä, katumainoksissa tai ruokapakkauksissa. Lapsi voi myös tunnistaa tuttuja kirjainjonoja, kuten oman nimensä tai muita usein toistuvia sanoja, vaikkei vielä ymmärtäisikään, miten ne rakentuvat.

Kun lapsi ymmärtää, että puheella ja kirjoitetuilla kirjaimilla on yhteys, ensimmäinen askel lukemisen polulla on otettu. Yksi tärkeä lukuvalmius onkin ymmärrys siitä, että sanat koostuvat paloista, pienistä äänteistä. Tämä ymmärrys alkaa kehittyä n. kolmen vuoden iässä. Yleinen kielen kehitys ja sanavaraston karttuminen taas ovat tärkeitä, jotta luetut tekstit avautuvat ja muuttuvat ymmärrettäviksi.

Kun lapsi alkaa kiinnostua kirjaimista, vanhemman kannattaa lähteä rohkeasti leikkimään sanoilla, äänteillä ja kirjaimilla. Oma innostus lukemista kohtaan, yhteiset kirjastokäynnit ja toistuvien lukuhetkien tarjoaminen ovat oivia keinoja lapsen lukuinnon tukemiseen.

Kaikki alkaa sanavarastosta

Jo ennen kuin lapsi osaa lukea, hänen kanssaan kannattaa jutella paljon ja selittää omassa ympäristössä esiintyviä asioita. Sanavaraston kartuttaminen tavallisissa arjen tilanteissa on luontevaa ja mielekästä, kun lapsi voi yhdistää sanan henkilökohtaiseen kokemukseen asiasta. Rikas kielellinen ympäristö tukee lapsen kehitystä ja herättää kiinnostuksen puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Laaja sanavarasto tukee myöhemmin sekä luetun ymmärtämistä että omaa, luovaa tekstin tuottamista.

Sanavaraston kerryttämistä voi tukea

Nimetkää asioita ja esineitä yhdessä ja miettikää niille synonyymeja. Esimerkiksi karhua voi kutsua otsoksi, mesikämmeneksi tai kontioksi.
Kuvailkaa, vertailkaa ja ryhmitelkää asioita niiden eri ominaisuuksien perusteella: värit, numerot, kirjaimet, huonekalut, ruokailuvälineet, vaatteet, kulkuneuvot…
Riimitelkää ja tavuttakaa sanoja.

Leikkikää kirjaimilla

Suomen kielessä on jokaisella kirjaimella oma pysyvä äänne – äng-äännettä lukuun ottamatta – minkä vuoksi sitä on moneen muuhun kieleen verrattuna helpompaa oppia lukemaan.

Koulussa lukemista opetellaan äänteiden avulla. Jos lapsi kutsuu kirjainta sen nimen sijasta äänteellä, ei puhetta kannata korjata. Monelle aikuiselle itselleen äänteet eivät välttämättä ole tuttuja, jos lukemaan on itse oppinut kirjainten nimiä käyttämällä. Ennen koulun alkua kotona voi kirjaimista puhua niiden nimillä.

Osalla lapsista kirjoitustaito saattaa kehittyä ennen lukutaitoa. Kirjainmerkkien piirtely on hyvää puuhaa myös lukemaan oppimisen kannalta. Kirjainten jäljentäminen käsin aktivoi päiväkoti-ikäisten lasten aivoissa lukutaidon kannalta tärkeitä osia sekä harjaannuttaa käden hienomotoriikkaa sekä silmän ja käden yhteistyötä.

Leikki-ideoita kirjaimilla

Laita magneettikirjaimet jääkaapin oveen. Kirjainten avulla voi näyttää vaikkapa millä oma tai kaverin nimi alkaa tai miettiä, mitkä asiat alkavat samalla kirjaimella. Aluksi karhu voi alkaa R:llä ja kissa S:llä, koska sanan vahvin äänne jää lapselle mieleen, mutta pikkuhiljaa hiljaisemmatkin äänteet alkavat hahmottua sanan alusta.
Pelatkaa muistipeliä. Tee kirjaimille omat kortit, joilla voi pelata muistipeliä. Kun toisessa kortissa on K-kirjain ja toisessa karhun kuva, löytyy pari.
Kirjoita malliksi. Kirjoita lapsen pyynnöstä sanoja, kuten vaikka pikkuveljen tai kaverin nimi, joita lapsi saa itse harjoitella jäljentämään.

Lue ja anna lukemisen ilon tarttua

Lapsi jäljittelee tekemisissään aikuista, myös lukemisessa. Aikuinen voi omalla esimerkillään ja kiinnostuksellaan kirjallisuutta kohtaan innostaa myös lasta ja luoda tunteen, että lukeminen on kivaa ja tavoittelemisen arvoinen taito. Yhteiset kirjastokäynnit ja lukuhetket ovat siihen mitä parhainta antia.

Yhteistä lukuharrastusta kannattaa tukea

Lukekaa yhdessä. Yhteinen kiinnostus lukemiseen innostaa ja yhdistää, eikä lukemisen tarvitse olla yksinäistä puuhaa. Yhdessä ihmetellen, kysyen ja pohtien lapsi oppii helpommin kuin yksin katsomalla.

Osallista lasta aktiivisesti leikkilukemiseen. Kauniisti kuvitettujen lastenkirjojen kuvat ovat täynnä sanoja ja lauseita. Vaikka lapsi ei osaisikaan vielä lukea, hän voi kertoa, mitä kuvassa tapahtuu, ja ennustaa kuvien perusteella juonen kulkua. Tämän voi tehdä joko sivu kerrallaan tai käydä koko kirjan ensin läpi pelkkien kuvien perusteella. Leikkilukeminen on hauskaa ja kehittää myös omaa ilmaisua.