Huollamme sivustoamme keskiviikkona 25.9. klo 14–18 välisenä aikana. Huoltokatkon aikana sivusto ei ole käytettävissä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.
Leikki ja lapselle iloa tuottava tekeminen vahvistavat oppimista ja lapsen kehitystä positiivisella tavalla.
Leikeissä ja peleissä lapsi harjoittelee oppimiaan asioita ja saa vahvistusta taidoilleen. Oppiminen leikeissä on luonnollista ja itsestään tapahtuvaa, ja mielihyvän tunne siivittää oppimista edelleen. Kun lapsi kokee tekemisessään onnistumisen iloa, sillä on voimakas myönteinen vaikutus oppimiseen. Kognitiiviset toiminnot, kuten ajattelu, muisti ja kieli, harjaantuvat leikkien ja pelien tiimellyksessä. Useissa leikeissä ja peleissä vaaditaan kokeilemista, ongelmanratkaisua, pohdiskelua ja ymmärtämistä eli juuri niitä asioita, joita oppimisessakin tarvitaan. Leikeissä ja peleissä lapsi on aktiivinen toimija. Lapsi on luonnostaan oppimishaluinen, utelias ja luova. Aikuisen tehtävänä on kannustaa lasta ja ruokkia hänen uteliaisuuttaan hyvällä tavalla.
– Leikin kautta lapsi jäsentää käsitystään todellisuudesta sekä omaksuu tiedostamattaan yhteisönsä sääntöjä, sopimuksia ja roolikäyttäytymistä. Leikissä lapsi luo itselleen sellaisen toimintaympäristön, joka mahdollistaa älykkään sekä luovan toiminnan, Oulun yliopiston kasvatuspsykologian professori Hannu Soini kertoo.
Myönteisiä oppimistilanteita leikkiä kunnioittaen
Aikuisen tehtävä on tukea lapsen havainnointia, asioiden haltuunottoa ja oppimista. Pitää vain olla tarkkana, ettei oppimiselementtiä korosta liikaa. Leikin tai pelin lumo ei saa hävitä, vaan leikkiä pitää kunnioittaa -se on tärkeää! Myönteisessä oppimistilanteessa lapsi tekee työn, ja aikuinen tarjoaa materiaalin ja sopivan ympäristön, muttei tuputa. Aikuinen varmistaa lapsen viihtyvyyden, toiminnan mielekkyyden ja leikin tai pelin sopivuuden lapsen ikäkaudelle. Kiinnostus ja myönteinen suhtautuminen on tietysti oleellista. Leikki- ja pelivälineillä on suuri merkitys, ja aikuisen tehtävä on valita ne huolellisesti. Liian helpot tai liian vaikeat pelit ja leikit eivät edistä lapsen kehitystä. Vanhemman positiivinen kiinnostus lapsen tekemistä kohtaan lisää myös lapsen omaa innostusta.
Leikki ja kehitys kulkevat käsi kädessä
Leikistä on paljon hyötyä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiminen kehittää esimerkiksi kieltä, luovuutta, tunne- ja ongelmanratkaisutaitoja. Leikissä lapsi voi myös harjoitella taitojaan ilman epäonnistumisen pelkoa.
– Lapsi kykenee leikissä abstraktiin ajatteluun sekä omaksumaan kielen käytön monimutkaiset säännöt ja periaatteet. Leikissä lapsi myös pystyy käsittelemään tunteitaan ja kokemuksiaan tavalla, joka edistää tasapainoista psyykkistä kasvua, Soini huomauttaa.
Leikin merkitys lasten oppimiseen ja kehittymiseen on tunnustettu tosiasia. On hyvin todennäköistä, että leikki on merkittävä tekijä aluksi puheen ja myöhemmin lukemisen sekä kirjoittamisen oppimisessa. Hannu Soinin mukaan kehityspsykologisissa tutkimuksissa on havaittu, että lasten kyky oppia ja kehittyä on paljon oletettua syvällisempää. Leikkiä pidetään yleisesti mukavana ajanvietteenä, johon lapsella on oikeus ennen varsinaista oppimista. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että juuri leikissä luodaan keskeiset psyykkistä kehitystä ja oppimista säätelevät perustekijät.
Herätellään lapsen kiinnostus oppimiseen
Kotioloissa yksinkertainen keino on järjestellä leikkitilat ja -välineet sellaisiksi, että niitä on helppo käyttää leikeissä. Lapsen innostusta oppia ja omaksua leikinomaisesti voidaan hyödyntää, kun opetetaan hänelle arkisia tietoja ja taitoja tai vaikkapa hyviä tapoja. Lapset kokevat aikuisten heille esittämät tehtävät ja tavoitteet arvostuksena, Soini sanoo.
Lapselle voi antaa arkielämän tehtäviä ja houkutella ottamaan vastuuta. Esimerkiksi kauppalista voidaan laatia yhdessä suunnitellen ja etsiä ostokset kaupassa yhteistuumin. Lapsen ei kuitenkaan pidä tuntea tekevänsä asioita aikuisen mieliksi, eikä yhteinen kiva juttu saisi tuntua aikuisen laatimalta tehtäväharjoitukselta.
– Vähän pienemmillä lapsilla sadun maailma toimii hyvin. Kun satuhahmot oppivat ensin jonkin taidon, lapsi seuraa mielellään perässä. Oppimista monipuolisesti edistäviä pelityyppejä ovat esimerkiksi muistipelit ja erilaiset yhdistelypelit. Koulunaloitusiän lähestyessä sääntöleikit alkavat kiinnostaa. Ajankohta on otollinen oppimispeleille ja -leikeille eli esimerkiksi matemaattisille peleille, äänne- ja lukuleikeille sekä muistia ja havainnointikykyä kehittäville leikeille.
Product carousel
subtitle that can be added
Hauskat ja opettavaiset tuotteet leikkiin
Magneettipuuhat ovat lasten ikisuosikkeja: puuhissa opetellaan kirjaimia, tutustutaan eri vuodenaikoihin ja säätiloihin ja hoidetaan lemmikkejä. Pienempiä leikkijöitä hauskuuttaa puhuva puuhaleikki!
Lue myös
Leikkiaika! Nappaa hauskat sisäleikkivinkit
Nyt on aika arvuutella eläimiä, liikkua ja leikkiä.
Täytyykö lapsen kanssa leikkiä?
Suomen Supernannyna tunnettu psykoterapeutti Pia Penttala kertoo leikin merkityksestä ja vanhemman roolista leikissä.
